Väitös muotoilun alalta: TaM Krista Kosonen

Krista Kososen väitöstutkimus käsittelee oman tien löytämistä muotoilijana. Tutkimuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti muotoilijoiden sekä muotoilun opiskelijoiden kokemuksia narratiivisen ammatti-identiteetin näkökulmasta.

TaM Krista Kosonen esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa Finding one's own way in design perjantaina 1. kesäkuuta 2018.
Vastaväittäjä: PhD, prof. Christena Nippert-Eng, Indiana University Bloomington
Kustos: prof. Maarit Mäkelä, Aalto-yliopiston muotoilun laitos
Keskustelu käydään englanniksi.

Motivaatio tähän tutkimukseen on syntynyt omasta muotoilijataustastani. Aloin kiinnostua identiteettikysymyksistä valmistumiseni jälkeen, koska koin haastavana oman tieni luomisen muotoilutyössäni. Nämä kysymykset johdattivat minut tutkimaan, kuinka muotoilijat ja muotoilun opiskelijat luovat ammatti-identiteettinsä ja oman tiensä muotoilussa.

Muotoilun opiskelijat pohtivat identiteettiään erityisesti valmistumisen lähestyessä. Tämä identiteettityö tapahtuu sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla, jotka molemmat vaikuttavat kehittyvään muotoiluidentiteettiin. Nykypäivän työympäristö vaatii oman ammatti-identiteetin selkeää määrittelyä ja ilmaisua, mikä puolestaan vaatii tietoisuutta omasta identiteetistä. Muotoiluidentiteetit ja niihin liittyvät tiedot ja taidot eroavat toisistaan johtuen muotoilukoulutuksen laajasta opetustarjonnasta. Tarjonta koostuu sekä taiteellisuutta ja käsin tekemistä painottavista opinnoista että strategisista ja teoreettisista opinnoista. Opintojen suunta voi olla ristiriidassa omien henkilökohtaisten intressien kanssa ja aiheuttaa identiteettikriisin luovilla aloilla, joilla ammatillinen ja henkilökohtainen identiteetti ovat tyypillisesti yhteenkietoutuneita. Siitä huolimatta, että identiteettityö on tarpeellista, sitä ei systemaattisesti tueta muotoilukoulutuksessa.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on havainnollistaa, mitkä kokemukset muotoilijat kokevat merkityksellisiksi elämässään, sekä kuinka muotoiluidentiteetti rakentuu tarinoiden kautta. Tätä tavoitetta lähestytään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, joka tukeutuu narratiiviseen tutkimukseen. Osallistujat koostuvat muotoiluyrittäjistä, jotka ovat opiskelleet taideteollista muotoilua (kuten kalustemuotoilua ja muuta materiaalilähtöistä muotoilua), ja muotoilun opiskelijoista, jotka ovat opiskelleet sekä taideteollista että teollista muotoilua. Tutkimuksen data koostuu visuaalisista ja puhutuista tarinoista, jotka osallistujat ovat luoneet Visuaalinen Narratiivi -työpajoissa, sekä luovien prosessien raporteista, jotka muotoilun opiskelijat ovat tehneet muotoilukurssilla Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Näitä tarinoita ja raportteja lähestytään narratiiveina, jotka edustavat kertojansa ammatti-identiteettiä. Kertomukset on analysoitu käyttäen apuna Narratiivinen Muotoiluidentiteetti -viitekehystä, joka on rakennettu yhtäaikaisesti aineiston analysointiprosessin kanssa.

Merkityksellisimmät kokemukset korostavat palautteen ja hyväksynnän tärkeyttä sekä rohkeutta tehdä asiat omalla tavalla. Kertomuksen sävy, kielelliset ilmaisut ja visuaalinen järjestys vaikuttavat oman identiteetin esittämiseen ja tulkintaan. Aiemmat kokemukset ja tulevaisuuden visiot muokkaavat omaa suuntautumista ja motivaatiota muotoilussa. Tämä näkyy erityisesti luovissa prosesseissa, joissa omaa tietä navigoidaan erilaisin strategioin, kuten visioinnin, visualisoinnin, keskustelujen ja dokumentoinnin avulla. Kertomuksista käy ilmi myös uskomusten merkittävyys ja se, kuinka uskomukset muodostavat identiteetin pysyvimmän osan. Päätelmät viittaavat siihen, että muotoiluidentiteetti on tyypillisesti tutkiskeleva ja sisäisesti motivoitunut ja toimijuudessaan vahva. Lisäksi emootiot ja (käsillä) tekeminen ovat merkittävässä roolissa oman muotoiluidentiteetin ja oman tien luomisessa.

Tervetuloa!

Väitöskirja on esillä Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksessa, Otaniementie 9, 2. krs,  viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.