Design-tohtoriohjelmasta valmistuneet muotoilututkimuksen edelläkävijöitä
Muotoilun laitoksen Design Connections -tohtoriohjelman kymmenvuotista taivalta juhlistettiin seminaarissa 12. helmikuuta.
Ohjelmasta on tähän mennessä valmistunut 12 tohtoria, joista neljä on edennyt professoreiksi.
Design Connections -tohtoriohjelma käynnisti toimintansa 2006. Ensimmäinen taiteiden tohtori valmistui vuonna 2009 ja vielä tänä vuonna ohjelmasta valmistuu lisää tohtoreita.
Tulostensa puolesta tohtoriohjelma on onnistunut. Muotoilun laitoksen professorin, Turkka Keinosen mukaan, yksi syistä on, että aika muotoilun alan tohtorikoulutuksen perustamiselle kymmenen vuotta sitten oli juuri oikea. Tarvetta design-tutkimuksen asiantuntijoille oli: tutkijakoulu oli vastaus tähän tarpeeseen. Rahoitusta saatiin Suomen Akatemialta ja TEKESiltä.
– Ohjelma teki muotoilun tutkimuksen näkyväksi, ja nosti tutkimuksen statusta, Keinonen tiivisti.
Onnistumisen reseptiin kuului olennaisesti myös, että ohjelman opinnot kehitettiin aidosti Muotoilun laitoksen tarpeisiin.
– Kuljimme omaa polkuamme, ja loimme itse mahdollisuudet toiminnalle, koska esimerkkejä ei oikeastaan ollut, Keinonen korosti.
Tohtoriohjelmasta eväitä laaja-alaiseen muotoiluasiantuntemukseen
Design Connections on ollut tohtoriopintojen pioneeri muotoilukoulutuksen saralla.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani, Anna Valtonen, nosti puheenvuorossaan esille, että tohtoriohjelman ansiosta Suomessa on nyt olemassa laadukasta designin tutkimusta.
– Koska designin merkitys yhteiskunnassa kasvaa koko ajan, useat muut alan korkeakoulut ulkomaillakin olisivat erittäin tyytyväisiä, jos heillä olisi yhtä tasokasta tutkimusta, kuin mitä meillä jo tehdään, Valtonen korosti.
Tutkijakoulusta on tähän mennessä valmistunut 12 tohtoria, joista neljä on edennyt professoreiksi eri yliopistoihin Suomessa, Tanskassa ja Singaporessa. Väitöskirjojen aiheet ovat käsitelleet laajasti muotoilun eri ulottuvuuksia ja analysoineet muotoilukentän muutosta.
Ohjelmasta valmistunut TaT, Katja Soini työskentelee Vahanen-yhtiöissä kehittämispäällikkönä. Hän kertoi, että pystyy nykyisessä työssään tuomaan esille muotoilusuuntautunutta ”mindsetia”.
– Insinöörivetoisessa yhteisössä ollaan ylpeitä siitä, että joukossa on yksi taiteen tohtori, joka katsoo asioita laajasti erityisesti muotoilun näkökulmasta, Soini muotoili.
University of Southern Denmarkissa professorina toimiva Salu Yliriskun mukaan taas, koulutuksessa panostettiin ihmisten omiin vahvuuksiaan ja annettiin hyvät työkalut asioiden reflektointiin.
Muotoilun tutkimuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa
Tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä tarkastelivat professorit Oscar Person ja Sampsa Hyysalo.
Jatkossa tavoitteena on parantaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tohtorikurssien tarjontaa, ja saada yksi vuosittainen sisäänotto koulutukseen. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä ja yritysyhteistyötä halutaan lisätä.
Tulevaisuudessa muotoiluajattelu ja sen kehitys tulevat yhä enemmän muuttamaan ihmisten tapaa ajatella ja bisneksen tekemisen tapoja. Tässä apuna tarvitaan toki myös tiivistä yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa.
– Ehkä olette huomanneetkin, että nykyään kun on joku yhteiskunnallinen ongelma kyseessä, apuun sen ratkaisemiseksi pyydetään yhä useammin muotoilun osaajia, Person summasi.
Teksti: Annika Artimo
Kuva: Lasse Lecklin