Opiskelijoilta ideoita energiatehokkuuden parantamiseksi

Opiskelijoille, henkilöstölle ja tutkijoille suunnattu kilpailu poiki kaikkiaan 26 ehdotusta.Aalto-yliopistossa ideoitiin energiatehokkaita ratkaisuja. Kilvan voittajaksi selvisi Aalto Event Book -varaus- ja tilauspalvelu.

Tuomariston voittajaksi valitsema Aalto Event Book on web-pohjainen palvelu, jonka kautta asiakas voi varata ja tilata koko kampusalueelta tiloja ja palveluita.

- Kampusalueella on lukuisia luentosaleja, opetustiloja ja kokoushuoneita vajaakäytöllä. Palvelun tarkoituksena on saattaa tilojen käyttöaste mahdollisimman korkeaksi ja tarjota tilan vuokraajalle kaikki tarvittavat palvelut mahdollisimman läheltä, sanoo arkkitehtiopiskelija Matias Mäenpää.

Mäenpää ideoi palvelun yhdessä opiskelukaverinsa Olli Hanhirovan kanssa. Palkintona he saivat idean jatkokehittelyä varten10 000 euron rahoitusbudjetin. Kumppanukset haluavat kehittää Aalto Event Bookista visuaalisesti korkeatasoisen ja käyttäjäystävällisen portaalin, jonka kautta tilojen ja palveluiden varaaminen on helppoa. Sivusto kokoaa yhteen kaikki Aalto-yliopiston ja ylioppilaskunnan tilat sekä majoitus- ja ravintolapalvelut.

Asenteet ratkaisevat

Kilpailun toisen palkinnon nappasi ehdotus Visual Campaign for the Project Ecocampus by 2030. Tuomariston mukaan ehdotus motivoi ja innostaa energiansäästöön ja tekee näkyväksi Aalto-yliopiston kestävän kehityksen tavoitteita.

Ideana on sijoittaa eri puolille kampusta vinyylitarroille suunniteltua grafiikkaa, joka kertoo esimerkiksi kuinka suuri osa Aalto-yliopistossa kulutetusta energiasta on viimeisen kuukauden aikana tuotettu uusiutuvalla energialla – tai kuinka paljon uusiutuvan energian käyttö on kasvanut vuosittain.

- Grafiikka on helposti lähestyttävää ja selkeää. Niin opiskelijat, henkilöstö kuin vierailijat ymmärtävät niihin sisältyvän viestin heti , sanoo muotoilua opiskeleva Eeví Saarikoski.

Isojen grafiikkojen lisäksi ehdotuksen laatijat sijoittaisivat vettä ja sähköä kuluttavien kohteiden läheisyyteen pieniä herätetarroja. Tarrat muistuttaisivat, että energian kulutuksen pienentäminen vaatii suurten muutosten lisäksi pieniä tekoja yksittäisiltä ihmisiltä.

Valikoituihin paikkoihin sijoitettu grafiikka toimisi jatkuvana kampanjana, joka tukisi Aalto-yliopiston tavoitetta tulla energiantuotannossa omavaraiseksi vuoteen 2030 mennessä. Infografiikan yhteyteen sijoitettaisiin QR-koodeja, joiden kautta pääsisi kätevästi internetiin syventävien tietojen äärelle.

Energiankulutuksesta viestitään kampuksella tälläkin hetkellä, mutta ehdotuksen laatijoiden mukaan informaation jakaminen on toteutettu huonosti.

- Tiedot ovat yleensä vanhentuneita ja ne on piilotettu ruokalistojen ja bussiaikataulujen sekaan. Jotta tärkeät asiat saataisiin esiin, pitäisi viestien viidakosta perata turhat tai vähemmän tärkeät viestit pois, Saarikoski sanoo. Kaiken lisäksi energiatietoa jaetaan jättinäytöillä, mikä sotii kestävän kehityksen ajatusta vastaan. Tiedottamisesta tulee mieleen viherpesu.

Saarikosken kanssa ideoita sinkauttelivat puerto ricolainen Maritere Vargas ja tanskalainen Mette Baunbaek Pedersen. Saarikoski ja Vargas opiskelevat muotoilua Aalto-yliopistoon kuuluvassa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Pedersen vieraili laitoksella vaihto-opiskelijana.

Auringosta energiaa

Kolmannelle sijalle ylsi ehdotus Subtle Visibility – The Dipoli Solar Project. Ryhmä tutki aurinkopaneelien sijoittamista arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilän suunnittelemaan Dipoli-rakennukseen. Dipoli valmistui vuonna 1966.

Arkkitehtuurin vaalijat ja rakennusperinteen ovat huolissaan rakennuksen arkkitehtonisen ja kulttuurihistoriallisen arvon säilymisestä. Aalto-yliopisto puolestaan haluaa parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä uudenlaisilla ratkaisuilla.

- Lähtökohtana oli tutkia, miten erilaiset arvot voidaan ottaa huomioon, kun kulttuurihistoriallisesti merkittävään ja osin suojeltuun Dipoliin sijoitetaan modernia aurinkoenergian tuotantoa, kertoo Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Jenni Väänänen.

Ryhmä totesi tutkimustensa tuloksena, että Dipolin katolle voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita noin 550 neliömetrin alalle hienovaraisesti siten, että paneelit eivät vaikuta rakennuksen esteettiseen arvoon.

- Kattoa ei pakata täyteen paneeleita. Rakennelmat toteutetaan noudattaen esteettisiä kriteereitä siten, että rakennuksen koskemattomuutta vaalivat tahot voivat hyväksyä ratkaisun, Väänänen sanoo.

Laskelmien mukaan laitos tuottaa energiaa noin 160 000 kWh vuodessa eli prosentin verran Aalto-yliopiston kampuksen energiantarpeesta.

- Prosentti voi tuntua pieneltä osuudelta energian kokonaistuotannossa, mutta voimala toteuttaisi hajautetun energiantuotannon periaatetta. Paikkana Dipolin katto soveltuu aurinkoenergian talteenottoon erityisen hyvin.

Ryhmä kehitti ideaa Values in Design -kurssilla. He käyttivät apunaan kolmiportaista Friedmanin Value Sensitive Design (VSD) menetelmää, jossa edetään sidosryhmien ja niiden arvojen määrityksestä empiirisiin ja teknisiin selvityksiin.

Ideaa kehittivät Väänäsen kanssa Luisa Mok ja Namkyu Chun, jotka opiskelevat muotoilun osastolla tohtoriohjelmassa. He eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, mutta ryhmätyö hitsasi heistä ystäviä. Koepaneeleiden asettelu Dipolin katolle joulukuun lyhyinä päivinä nosti hengen korkealle.

- Kukaan ei ollut aiemmin tehnyt näin syvälle tekniikkaan ja infrastruktuuriin sukeltavaa työtä. Kokemus oli hieno. Uskon, että opimme kaikki tästä tosi paljon, sanoo Väänänen.

Säädöt kohdalleen

Kilpailun kunniamaininnan sai Genku Kayon ja Nobue Suzukin ehdotus Energy Dialogue with Invisibles.

Tutkijat ehdottavat, että lämpötiloja säädetään joustavasti tilojen käytön perusteella. Lisäksi käyttäjien energiaa säästäviä asenteita ja mahdollisuutta osallistua tilojen lämmitystä ja ilmastointia koskeviin päätöksiin tuetaan kaksisuuntaisen tiedonvälityksen avulla.

Ehdotuksessa yhdistyy kahden tieteenalan tutkimus: Kayo työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston Energiateknologian osastolla, Suzuki tutkii ihmisen käyttäytymistä rakennetussa ympäristössä.

Kayon selvityksen mukaan Aalto-yliopiston rakennukset lämpiävät kaukolämmöllä. Lämmitystasoa tiloissa lasketaan työajan ulkopuolella, mutta kaikkia tiloja lämmitetään samalla tavoin ympäri vuorokauden myös viikonloppuisin.

Ehdotuksen mukaan lämmitysjaksoa voitaisiin päivällä lyhentää nykyisestä neljästätoista yhdeksään tuntiin. Tällä toimenpiteellä lämmitykseen tarvittavan energiankulutus pienenisi 3-5 prosenttia.

Tiloja tulisi lämmittää joustavasti sen mukaan, onko tiloissa käyttäjiä vai ei. Lisäksi tilojen käyttöä tulisi keskittää aktiivisimmin käytössä oleviin tiloihin, jolloin vähemmällä käytöllä olevien tilojen lämmitystä voidaan automaation avulla säätää pienemmäksi.

- Tyhjän tilan päiväaikainen lämmitysenergian tarve laskee noin 11 prosenttia, jos peruslämpötilaa lasketaan yhdellä asteella. Jos lämpötilaa lasketaan kaksi astetta, energiaa säästyy liki 17 prosenttia, Kayo sanoo.

Suzuki ja Kayo ehdottavat, että kampukselle rakennettaisiin sisäilmastosta kertova informaatiojärjestelmä, jonka välityksellä opiskelijat voisivat antaa myös palautetta. Näin voitaisiin synnyttää keskustelua energiasta ja energian kulutuksesta sekä kannustaa opiskelijoita energiaa säästävään käytökseen.

Tuomariston mukaan ehdotukseen sisältyvää analyysia ja ehdotuksia voidaan käyttää hyväksi niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin käytännön toiminnassa.